Muutama ostos

Tämän viikon perhekerhoilu on taas hoidettu ja touhuilusta väsähtänyt tyttönen nukkuu päikkäreitä. Äiskällä on siis hyvää aikaa taas päivitellä blogia, pitkästä aikaa jopa kuvien kera!
Tässä viikon varrella postilaatikkoon tupsahtaneita huutovoittoja:

Lindexin ihana tunika jemmaan odottamaan kun on vielä hieman iso..

HM:n ihana ihana ruskea neuletakki kokoa 80cm, lämmintä ylle talvipakkasille.

Ja viimeisenä HM:n ihana vaaleanpunaruudullinen kauluspaita napillisilla rintataskuilla ensi kevääksi/kesäksi. Tätä kuvatessani mietin kyllä että onkohan sittenkin liian hemppis Santsun väreihin, kun ehkä voimakkaammat värit pukevat sittenkin paremmin Santsua. Mutta menköön, ei se oo niin justiinsa :)

Voi että toi jemmaan ostelu on ja ois kivaa mutta täytyy välillä tehä inventaariota sinne ettei ihan täysiä ylläreitä tuu, sitä kun ei enää jonkun ajan kuluttua muista mitä sinne on tullut jemmattua. Tosin tää ostofriikkeily pitää laittaa nyt aisoihin ja pankkikortti/nettipankkitunnarit saa mennä hyllylle toviks oottelemaan. "Palkkapussi" kun pienenee entisestään tässä syksyn mittaan :(

Tämän viikon ohjelmaa vielä, perhekerho ei siis ollut viikon ainoa henkireikä ;) Huomenna Santsulla olisi hammashoitajalla käynti, siellä onkin kiva esitellä neljää hampulia. Torstaina äiskä pääsee piiitkästä aikaa tukkalääkärille poistattamaan nuo latvojen kuivat hamppukasat, hyihyi! Santsu menee siksi aikaa leikkikaverille hoitoon. Lisäks sen jälkeen olisi tarkoitus käydä moikkaamassa muutamaa muuta leikkikaveria, jos jaksetaan. Perjantaille on vielä avoimet suunnitelmat...

Nyt touhuamaan Santsukan kanssa, hän kun on tässä kirjoittamisen lomassa ehtinyt herätä ja me molemmatt ollaan ruokailtukin, tää blogi jäi loppusilausta vaille mutta nyt sekin on hoidettu, hej på dej!

Santsu 7kk

Tänä aamuna viiden maissa napsahti Santsulle taas yks kuukaus lisää ikää mittariin, nyt sitä ollaan jo huimat 7kk vanhoja. Ei vaan voi käsittää miten aika menee niin nopeasti, silloin kun sen ei tarvitsisi! Kaiholla katselin viikonloppuna videonpätkiä joissa olimme sairaalassa synnytyssalissa ja pieni rääkyjäinen nostettiin vatsalleni. Hassua oli se kun samalla niitä videoita katseli myös se rääkyjäinen itse <3 Kyllä 7 kuukauden aikana on ehtinyt sattua ja tapahtua vaikka mitä ja me vanhemmat olemme saaneet todistaa huimia kehitysaskeleita ihan läheltä, lastamme tukien <3

Tuntuu että kehityksen vauhti on viimeisen kuukauden aikana ollut todella hurjaa: on opittu nousemaan tukea vasten ensin polvilleen ja aika pian sen jälkeen myös seisomaan, on opittu istumaan hienosti rattaissa joista on mukava katsella maailman menoa ulkoillessa. Syöttötuolissakin istutaan tosi hienosti ja vielä hienommin siinä syödään! On tehty pari hammasta lisää ja niitä käytetään hienosti sormiruokaillessa.

Nämä melkoiset kehitysaskeleet ovat tuoneet mukanaan myös sen että yöt ovat levottomampia kuin ennen. Pienestä pitäen Santsu on nukkunut yöt läpeensä keskeytyksettä pitkälle aamuun saakka. Nyt saatettaan satunnaisesti herätä aikaisin aamulla, itkeskellään pitkin yötä vaikkapa kadonneen tutin perään tai sitten tulee kamalia itkukohtauksia kesken kaiken, varmaan paha uni tai joku muu tilanne taustalla. Ei voi tietää.

Tätä vauhtia kun tämä aika tuntuu hurjastelevan niin täytyy varmaan alkaa suunnittelemaan jo 1-vuotissynttäreitä ettei ne vaan pääse yllättämään! :D Kakkukynttilä on jo valmiina, siitä on hyvä jatkaa ;)

Kukonlaulun aikaan

Tänä aamuna meidän elämänrytmi on järkkynyt pahemman kerran. Kello on nyt 10.23 aamulla, ja tavallisesti näihin aikoihin lopettelen omaa aamupalaa ja siirrymme Santsun kanssa leikkimään ja vaihtamaan vaatteita. Heräämme siis yleensä n.klo: 9-9.30. Tänä aamuna meidän pikku tyttökukko (hahah, satuillaan vähän :) ) alkoi kiekumaan klo: 6:30 eikä auttanut lämmin maitohuikka saamaan uudestaan unenpäästä kiinni. Niin me tyttöset siirryttiinn olohuoneen puolelle ja jätettiin isi koisimaan makkariin. Vedettiin aamujumppaa ja seisomaharjoituksia sohvalla, pusuteltiin märkiä poskipusuja ja katseltiin yle2:n aamun lastenohjelmia rapsutusten kera. Otettiin pikku nokoset ja siirryttiin aamupalalle.
Mentiin herättelemään isiä kilpaa herätyskellon kanssa, laitettiin isi matkalle töihin ja siihenpä pikku Santsuliini nukahtikin sitten. Minä tässä mietin surffailun ohella mitäkä tekisi ennenkun kyläilemään tiemme vie.

Sain eilen kuvattua huutikseen suunnittelemani vaatteet, nyt ne täytyisi enää näpytellä sinne myyntiin. On siinäkin varmaan oma hommansa. Eniten jänskättää se postitus, JOS nyt mitään menee edes kaupaksi. Eka kerta myynnin osalta, osteltua on tullu sieltä jonkin verran. Eilen viimeiksi saapui pari ihanuutta Santsun vaatekaappiin. Ne voisikin esitellä täällä seuraavaksi.
Mutta nyt vaikka siivoilemaan tuota keittiön kaaosta, kun tuli eilen tekaistua pari juustokakkua ja siivoilut jäi vähän puolitiehen...

Hyvää viikonloppua!

Turvaistuinpohdintaa

Santsu alkaa olla jo sen kokoinen että pitäisi vakavasti harkita turvaistuimen ostamista turvakaukalon tilalle. Turvakaukalossa on rajana ikä 0-12kk ja paino 0-13kg, niiden puolesta Santsu toki sopii vielä sinne mutta se pituus! Paksummat tamineet päällä tyttö näyttää kaukalossa kuin sillipurkkiin ahdetulta! Ei se ole enää mukavaa kenestäkään. Santsu alkaa olla sen 9kg painoltaan mikä on useissa turvaistuimissa vaatimuksena. Eli sen puolesta saa ollakin haku päällä jo. Olenkin miettinyt nyt aamutuimaan erimerkkejä, selaillut pintapuolisesti turvatestejä, katsellut ohimennen nettikauppojen valikoimia ja hintaluokkia. Kauheaa hommaa!

Ja voi kauheus kun tämä aihe pitäisi ottaa puheeksi (taas kerran) miehen kanssa! Hänen mielestään se on turhaa, kallista ja että kaukalo pitää käyttää suunnileen loppuun asati, sekin kun oli mukamas niin kauhean kallis ostos. No olihan se tietysti mutta turvallisuus, helppokäyttöisyys ja esteettisyys ennen kaikkea ;) Täytyy vaan jatkaa pehmittelyä ja esitellä eri vaihtoehtoja pikku hiljaa.

Täytyy kysellä vinkkejä ja kokemuksia kokeneemmilta tuttavilta, toki täälläkin saa vinkkejä antaa jos on mitä antaa :) Ilo mielin vastaanotan kaiken tiedon!
Nyt siirryn taas turvaistuinviidakon ihmeelliseen maailmaan. Aurinkoista syyspäivää!

Kiukkupäivää

On se rankkaa olla pieni ja just kiipeilemään oppinut. Niin monet itkut ja porut on viime aikoina itketty kun tahto on kova nousta ylös mutta kun siellä ylhäällä ei sitten pysytäkään kun ei vaan voimat riitä. Ja kun tuohon lisätään vielä väsymys niin vielä vähemmän mikään onnistuu.
Ja kun se ylös nousemisen taito on kerran opittu niin eihän silloin voi maassa pötkötellä, eiei. Ylös vaan uudestaan kun maahan on muksahdettu tai sinne on aikuinen lapsen laskenut. Milloinkahan lapsi oppii virheistään? Ei ikinä?

Tänään meidän päivä on hujahtanut tosi nopeasti kun nukuimme pommiin. Kello oli puoli yksitoista kun ovikello soi. Isiä tultiin hakemaan töihin kun ei siellä ovet muuten auenneet. Mekin myöhästyimme sitten perhekerhosta, joka alkoi kymmeneltä, jätettiin kokonaan väliin. Santsukin on vähän kiukkuinen tämän päivää, nukahti juuri toisillee päikkäreille jo itkun kanssa, vaikka just ja just 6h sitten herättiin yöunilta. Sen aikaa mitä on hereillä oltu niin S vaan kipusi ja kapusi joka paikkaa vasten pystyyn ja ehti 2 kertaa kaatua selälleen kopsauttaen pään maahan. Kovia kokenut rassukka. Kaikki käy aina niin nopeasti ettei perässä pysy. Täytyis varmaan hankkia joku pehmustettu kypärä.
Itse olen sitten Santsun unien aikana miettinyt tavaraa myyntiin kirppikselle ja ehkä huutikseenkin. Täytyis päästä taas turhista ja vanhoista vaatteista eroon ja kenties tavaroistakin. Uutta on tullut hankittua taas jonkin verran niin täytyy poistaa vanhoja saadaakseen tilaa uudelle. Ärsyttää vaan kun tuo kirppishomma vaatii niin paljon tekemistä ja kuitenkin se kaupankäynti on sitten melko heikkoa tässä tuppukylässä, että tappiolle meinaa usein jäädä. Mutta niin se vaan täytyy kokeilla kerta toisensa jälkeen.

Miten tää on alkanu tuntua niin tylsältä tää kirjoittelu? Pitäis keksiä jotain kivaa ja vaihtelevaa kirjoiteltavaa ja kuvatkin ois tietty kiva piriste. Mutta äääh... Ehdotuksia, toivomuksia?

Santsukka

Onpa se viikko taas vierähtänyt taas hurjaa vauhtia! Viime viikonloppu oli oikein ihana, Santsu sai nautiskella enojen ja mummin huomiosta oikein kunnolla. Harmi vain että aika kului nopeasti ja vierailu päättyi liian aikaisin. Ehdimme kuitenkin käydä hieman shoppailemassa ja vietettyä iltaa yhdessä, leivottiin sämpylöitäkin (minä tein, muut söi :D )! Ja Santsu pieni sai syöttötuolinkin tuomisina, saa pian jäädä tuo sitteriruokailu ja sen myötä mahalleen kääntyily!

Meillä onkin tapahtunut huimaa kehitystä viime aikoina. Santsu on alkanut nousta tukea vasten polviseisontaan. Ensin se tapahtui matalaa olohuoneen pöytää vasten, sitten hieman korkeampaa eteisen rahia vasten, sitten taas olohuoneessa sohvan avulla ja nyt myös pinnasängyssä! Eilen noustin ekan kerran sit vieläkin korkeammalle, ihan oikesti seisomaan. Olimme harjoitelleet asiaa hieman yhdessä sohvalla selkänojaa vasten, mutta myöhemmin neitokainen päätti nousta sitterissä!? seisomaan ottaen tukea sohvasta! Tänään olikin sitten kiva mennä pinnikseen päikkäreille keikkuen joko polvillaan tai jopa sitten seisten kun huomasi sen onnistuvan helposti pinniksessäkin. Saapa nähdä koska siinä seisoma-asennossa pysytään kauemminkin kuin vain sen pienen hetken.

Edellisessä postauksessa mainitut tulevat ylähampaat ovat toistaiseksi pysyneet vielä ikenien suojissa eli niitten puhkeamista odotellaan edelleen.

Pian onkin edessä syyskuun ihana viikonloppu vol. 3, kun eräs ystäväinen miehineen on tulossa kyläilemään :) Sitä odotellessa!

Vauhtiviikko

Tämä viikko on kyllä mennyt taas vauhdilla ja ihan nurkan takana on Syyskuun Ihana Viikonloppu vol.2! Äiti+veljet ovat tulossa viikonloppuvierailulle ja ohjelmassa on ainakin yhdessäoloa ja shoppailua :)

Mutta käydäänpä viikkoa läpi maantaista alkaen. Silloin kävimme lähikaupungissa pikavisiitillä parissa kaupassa, josta toisesta löytyi matkaan ihana valkoinen tunika minulle aletangosta kesän rippeitä, samoin Santsulle söpö maatuska t-paita kesän jäämistötangosta sekä pipo syystuuliin -25% kupongilla. Toisesta kaupasta jouduimme lähtemään kesken kaiken pois kun isi soitteli kyytiä. Sinne jäi ihana jättilyhty, haussa on semmoinen ollut jo jonkin aikaa. Sillä olisi käyttöä ulko-oven pielen syyssisustuksen tunnelmanluojana ja vieraiden sekä tietty itsemme vastaanottajana.

Tiistaina kävimme seurakunnan perhekerhossa! Oli ihan mukavaa vaihtelua nähdä muitakin aikuisia ja tietty lapsia vaikka ajankohta (klo:10-12) onkin aika aikainen meidän päivärytmiin. Mutta kyllä me siellä käydään jatkossakin. Käytiin kerhon jälkeen kotona syömässä ja nukkumassa ja myöhemmin iltapäivällä käytiin vielä kunnon lenkillä. Otettiin myös askel kohti isomman tytön maailmaa, vaununkoppa vaihdettiin ratasosaan kun maisemia piti nähdä enempi hereillä ollessa. Vaunukopassa piti kammeta ittensä kyljelleen ja suunnilleen roikkua reunalla että matkanteko ois ollu mielenkiintoista.

Keskiviikkona Santsu nukkui pitkät päikkärit heti aamusta ja puoli yhden maissa heräillessä tunsin suurta tylsyyttä. siis sillä tavoin että jotain tekemistä tai seuraa tartteis, kotona ei jaksanu olla. Niinpä tekstiviestiä lenkki-/leikkikaverille että vierailtaisko puolin tai toisin ja niinpä vain pakkasin tytön rattaisiin ja kaverille leikkimään. Hyvin kului aika ja uni maistui leikkien jälkeen!
Illalla äiskä leipoi vielä herkkuja pakastimeen vieraiden varalle, tällä kertaa oikeaa rasvapommi mokkapaloja! :)

Tänään torstaina meillä kävi pieniä leikkikavereita, pian 7- ja 11-kk täyttävät tyttöset. On se kyllä kivaa kun lapsilla on ikäistään ja äideillä kaltaistaan seuraa, pitkäks kävis kyllä päivät kaksin tytön kanssa. Näistä äideistä toisen kanssa tutustuttiin perhevalmennuksessa talvella ja meidän tytöillä onkin vain reilu viikko ikäeroa.
Tänään pestiin myös pyykkiä, lakanat ja pyyhkeet pääsivät ulos kuivumaan kun oli aurinkoinen ja tuulinen päivä. Täytyy yrittää mahdollisimman pitkälle syksyyn kuivattaa ulkona kun saa niin raikasta pyykkiä ja sisätiloissa isojen lakanoiden kuivattaminen ei ole mitään herkkua.

Ainiin, viikon kohokohta taitaa olla Santsun kolmannen hampaan pukkaaminen. Yläikenessä pullottaa ja kuultaa jotain pientä, valkoista ja kovaa! :) Nyt vain odotellaan läpipääsyä <3

Nyt BB:tä ja jätskiannosta odottamaan sekä suunnittelemaan huomisen ohjelmaa :)

IhanUutta

Viikonloppu meni kyllä yhdessä hujauksessa. Tuntuu ettei saanut tehtyä oikein mitään vaikka todellisuudessa tehtiin/tein aika paljonkin kaikkea.
Perjantaina kävimme Haaparannassa. Mies kävi hakemassa uudet kumit autonrenkaisiin ja sillä aikaa minä kiertelin läpi Barnens husin, Hemtexin ja Iittalashopin. Viimeisimmästä löysin tämän ihanuuden, joka on mieltäni kalvanut jo jonkin aikaa. Eli Iittalan Taika-sarjan lautanen, 30cm halkaisijaltaan, mustavalkoisena.
Voi höhheli tota kuvaa kun ei kokonaisena sovi sivulle.
Suomen puolella olen tutkaillut hintoja lähinnä nettikaupoissa ja ne ovat olleet melko suolaisia hinnoiltaan, lähempänä 3o egeä. Nyt löysinkin omani melko huippuhintaan, 129kr eli olisko jotain 13 euron luokkaa suunnilleen, päivän kurssista ei ole tietoa. Täytynee katsoa paljonko tililtä on veloitettu.

Lopuksi kävimme Ikeassa keräämässä mukaamme kaikkea pientä ja tarpeellista. Yksi mukaan lähtenyt tuote oli ylitse muiden, Antonius-sarjaan kuuluva säilytysjärjestelmä, johon kuuluu runko ja 4 ulosvedettävää ritiläkoria. Se löysi paikkansa eteisen vaatekaapista, jonne syksyn ja talven tullen pääsevät sitten Santsun ulkovaatteet ja asusteet. Mitenköhän sitä voikin ihminen olla näin innoissaan uusista säilytysjärjestelmistä! :D
Kotimatkalla kävimme vielä katsastamassa Santsun tädin uuden tuliterän opiskelijakämpän, oli aika mahtava omaan opiskeluaikaiseen kämppään verrattuna. Samoin pikaviisiitti tehtiin santsun serkun uuteen kotiin, ostivat ikioman asunnon hetki sitten.

Lauantai sujui rattoisasti pitäen sisällään pitkät päikkärit, pyykkäystä, ulkoilua, ruokailua kiinalaisessa ravintolassa, ruokakaupassa käyntiä, leipomista (pullaa ja kinkkupaprikamuffinseja) ja siivoilua.
Sunnuntain ohjelmaan kuului jälleen pitkät päikkärit, valokuvien järjestelyä kansioihin, laskujen mapittelua ja broitsusalaatin tekoa ja tietty sillä herkuttelua! BB on kuulunut myös molempien iltojen ohjelmaan.

Nyt kello on jo sen verran paljon että paineetaan julkaisu-nappulaa, pestään hampit ja kaivaudutaan peiton alle paapaamaan! Hyvää yötä!



Ps. Edellisen postauksen persikkaunelma riisui tänään vaatteensa. Siitä lisää paremmalla ajalla!

Löytö!

Meiltä on pitkän aikaa puuttunut makuuhuoneesta kattovalaisin, ainakin sen reilu 3kk mitä tässä uudessa kodissa on asuttu. Mieleistä valaisinta on todella vaikea löytää ja olen viettänyt useita tunteja nettikauppojen sivuilla tutkiskelemassa tarjontaa ja katsellut myös suurimpien "lamppukauppojen" valikoimat läpi. Ei vaan löydy. Paitsi nyt viimein, kotona käydessäni sain matkaan tämän lampun, joka on ollut huoneessani 15 vuotta! Tämä pääsee nyt valaisemaan meidän makuuhuonetta! ;)


(persikkaunelmavaatetus vaihtuu kyllä johonkin muuhun kunhan pääsen tähän käsiksi, on tämä melko yökyök nykyasussaan!)

Syyskuu

Eilen sitä taas käännettiin sivua kalenterissa. Kuvassa oli syksyn tuntua kun kuukauden ruokaohjeena oli omenapiirakka ja syksyn top 5 herkut. Kalenteri on Valiolta, siksi ruokaohjeita. Kai se sitten virallisesti on syksy kun kalenterikin niin sanoo. Vaikka äsken kyllä lenkkeilin t-paitasillaan ja kuuma tuli silti.

Olen aina ollut syksy-vastainen. En tahdo että kesä päättyy. Vaikka tykkään silti salaa kuitenkin syksystä, tuleehan sen jälkeen talvi ja joulu! Ja sitten kevät ja uusi kesä, täynnä uusia haaveita ja suunnitelmia! Jos syksystä etsii positiivisia puolia niin niitä omasta mielestäni ovat kuulaat, aurinkoiset syyspäivät. jolloin taivas on pilvettömän sininen antaen upean taustan kirkkaankeltaisille lehdille, jotka vielä hetken viihtyvät oksilla ennen kuin päästävät otteensa irti ja putoavat maahan ihaniksi, kahiseviksi lehtikasoiksi. Niitten kasojen läpi on edelleen pakko kulkea lehtiä potkiskellen vielä 26-vuotiaana. Vuoden päästä potkitaan Santsun kanssa yhdessä ;)

Syksyllä on myös ihan mukava pakata kesävaatteet säilöön odottamaan uutta kesää ja kaivella tilalle ne vanhat ihanat neuletakit ja -paidat ja kenties ostaa joku uusikin. Vaihtelu virkistää. Syysiltojen pimetessä on ihana kaivaa kynttilät esille ja sytyttää joka puolelle lyhtyjä ja kynttilöitä valaisemaan ja lämmittämään pimeää iltaa. Silloin ajatukset karkaavat salaa jo joulun odotukseenkin, vaikka tällä hetkellä siihen on aikaa vielä yli 3,5kk. Uskaltaisinkohan paljastaa... lukeneeni jo yhden joululehden äskettäin...

Eilen käänsin kalenterin lehden jopa innoissani, tämän kuun viikonloput ovat nimittäin täynnä kaikkea ihanaa ohjelmaa! Äitini ja veljeni ovat tulossa parin viikon päästä, seuraavana viikonloppuna on ihana ystäväinen miehensä kanssa tulossa ja viimeisenä viikonloppuna juhlitaan Santsun tädin kihlajaisia! Malttamattona odotan näitä hetkiä ja sitten huomaankin että on jo lokakuu... Ei siitä sen enempää vielä.

Viime viikonloppuna kävimme mummolassa ja ystävän häissä Itä-Suomessa. Vaihtelun ja navigaattorin (osaamme kotiin kyllä ilman sitäkin ;) ) vuoksi ajoimme ihan uutta reittiä ja tuntui että matka meni ihan mahdottoman nopesti vaikka kilometrejä oli ajettavana huimat 450km!
Häätkin meni hienosti, hääpari oli kaunis, morsian näytti ihan lumikilta, juhlapaikka upea ja Santsukin käyttätyi mallikkaasti, mitä nyt kirkossa kiljahteli onnentoivotuksia hääparille useampaankin kertaan :)

Palataanpa asiaan taas myöhemmin, täytyy tulla kuvan kanssa kertomaan mitä toin kotoa mukanani.