Viikonloppuvapaa

Niin siinä sitten kävi, että pakkasin perjantaina kaksi laukkua valmiiksi lähtöä varten. Toinen Santsulle mummolaan, toinen vanhemmille reissuun. Pääsimme siis kaksin viettämään hotelliviikonloppua lähimpään isoon kaupunkiin. Kyynelsilmin varasin tytölle vaatetta, ruokaa ja vaippoja matkaan, ikävä oli kova jo ennen kuin ehdittiin erotakaan. Tämä oli vasta toinen kerta kun olisimme lapsestamme erossa, ensimmäinen oli monta kuukautta sitten.

Isin päästyä töistä suuntasimme ensimmäisenä mummolaan, jossa annoin (turhat?) pikaohjeistukset ruuista ym. ja sitten suuntasimme auton kohti Oulua. Majoituimme Scandic-hotelliin, nakattiin tavarat huoneeseemme ja sitten suuntasimme kaupungille syömään. Kävimme eräässä kiinalaisessa herkuttelemassa. Siellä oli ulkomaalainen perhe syömässä viereisessä pöydässä, joilla oli pieni lapsi mukana. Salaa sivusilmällä kurkin pikkuista ja samalla mietin omaa mussukkaa.
Ruokailun jälkeen hotelliin palattuamme otin rennosti lämpimässä, kiireettömässä kylvyssä. Luksusta!

Lauantaiaamu alkoi ihanalla valmiilla aamiaisella. Ehkä parasta hotelleissa on juuri se valmis, monipuolinen tarjonta. Aamiaisen jälkeen ohjelmassa oli shoppailua. Aika kivasti löytyi vielä alen rippeistä ostettavaa. Santsulle löytyi kaikkea kivaa edullisesti ja ostinpa tytölle myös ihka ensimmäiset omat hiuspinnit. Yksiväriset pinkit sekä pallokuvioiset vaaleanpunaiset. Voi miten söpönen tyttö olikaan kun otsahiukset laitettiin kotona pinnillä sivuun!
Iltapäivä kului karting-radalla sekä mukavasti ystäväparin luona, terveisiä vaan! :) Kartingauton rattiin hyppäsin elämäni ensimmäistä kertaa pelon sekaisin tuntein mutta hengissä ollaan edelleen! JOS seuraavaa kertaa tulee niin yksityisrata kiitos! Nyt oli liikaa ja liian nopeita kuskeja ensikertalaisen haittana.
Illalla ehdin harrastaa vielä lyhyesti tehokasta shoppailua, pizzalla käyntiä ja kerrankin kun päästiin kaksin menemään niin käytiin istumassa iltaa hotellin lähellä sijaitsevassa kuppilassa tai miksi sitä nyt kutsuisi...pubissa?

Sunnuntaiaamuna hotellin ihana aamupalatarjonta kutsui taas, söimme itsemme täyteen. Pakkasimme tavarat, luovutimme huoneen ja käytiin vielä ostamassa Santsulle tuliainen ennen kuin suuntasimme matkamme kotia kohti ikävissämme. Kyllä ajomatka tuntui pitkältä kun odotti vain perille pääsyä!
Jälleennäkeminen oli ihana. Mussullakin oli ollut ikävä kun oli äittää huudellut poissaollessamme. Koko ilta oli pakko vain halia ja katsella tyttöä ja touhua. Tuntui että lapsi näytti paljon vanhemmalta, lapsenkasvot jäi mummolaan. Meidän iso ihana <3