Lunta ja unta

Täällä ollaan taas, olen vaan unohtunut lueskelemaan toisten blogeja ja oma on hunningolla. Ei vain ole ollut kirjoitusinspiraatiota. Ja tästäkin taitaa tulla vaan jonninjoutavaa turinointia, ei mitään huippukiinnostavaa kamaa ;)

Tänä aamuna heräsin siihen kun pinniksestä alkoi kuulua tuttua ähinää. Ipana oli herännyt ja noussut ylös, eli seisoi pinnoja vasten. Silloin kuuluu sellainen vakioääni silloin kun tytteli on herännyt hyväntuulisena ja pirteänä. Välillä kun herätään itkienkin. Kurkkasin ulos kaihtimien raosta ennen kuin menin Santsua hakemaan ja ulkona olikin maa valkoisena! Viikko kun on ollut melko vaihteleva säätiloiltaan enkä ole muistanut säätiedotuksia katsoa niin oli yllätys. Mentiin sitten Santsun kanssa aamupuuron tekoon niin alkoi satamaan uudestaan lunta, isoja hattaroita hiljakseen putoillen. Sitä ihmetystä piti mennä ihan sohvalle katsomaan, kaihtimet ylös nostettuna tottakai. Kyllä oli tyttö ihmeissään :)

Ai niin, meidän viikonloppureissu mummolaan meni tosi kivasti, Santsu nukkui aika kivat unet autossa mennen tullen ja leikkiäkin ehti välillä. Itsekin käytin matkat tehokkaasti takapenkillä lukemalla pitkästä aikaa kirjaa, oikeaa aivot narikkaan-hömppää. Hain juuri ennen lähtöä kirjastosta varauksessa olleen suosikkikirjailijani, Tuija Lehtisen, uusimman teoksen Nappikaupan naiset. Kyllä sujui matkat rattoisasti ja nopeasti!
Mummi ja isomummit olivat aivan onnessaan kun saivat nähdä pitkästä aikaa Santsua ja sen uusimpia temppuja. Karvaista serkkuakin Santsu kävi ensimmäistä kertaa katsomassa minun veljen luona, Santsu oli aivan intona mutta valitettavasti kisuneiti ei ollut aivan yhtä innoissaan...

Tällä viikolla meillä on jäänyt väliin sekä seurakunnan perhekerho että uusi Mll:n järjestämä tapaamistupa neiti unikeon vuoksi. Nämä molemmat kerhot kun alkavat klo:10 ja meillä vasta heräillään silloin, nukkuipa eräänä aamuna 11.30 saakka. Aamutoimiin ja matkoihin kun menee vähintään tunti niin siinä on hyvinkin äkkiä tapahtumat jo loppuneet ennenkuin me päästään perille. Syy miksi meillä nukutaan noin myöhään, on se että neiti valvoo hyvinkin myöhään, monesti yli puolen yön. Paitsi tänään, eli äsken nukahti jopa 23.20!! Ja taas syy siihen miksi valvoo noinkin myöhään on siinä että nukkuu monesti vielä pienet iltaunet klo:20 jälkeen. Tätä tapaa on yritetty saada pois ja viime viikolla jopa muutamana iltana onnistuikin mutta tällä viikolla taas heikommalla menestyksellä. Mutta yritys jatkukoon.

Keskiviikkona me leivottiin Santsun kanssa pullaa merkkipäivän kunniaks. Tuli 8kk mittariin :) Ja sen kunniaks Santsu oppi myös konttaamaan! Kuukauden päivät se sitä hakikin, nous aina kontilleen ja heijas eestaas laskeutuen kuitenkin mahalleen. Luulin jo että meillä jää konttaaminen kokonaan pois kun ryömii täyttä häkää ja tukiakin vasten kävelee kuin vanha tekijä.

Huomenna me lähdetään reissaamaan pohjoiseen päin, käydään moikkaamassa Santsun serkkua. Ei ollakaan nähty pitkään aikaan, joten voi serkkutyttö olla ihmeissään Santsun uusista kujeista :)